Koillis-Savo

Sanni Hakkarainen, Marja-Leena Lempinen

Koistilan tilan vanhalla pihakaivolla Kojanlahdessa on ikää yli sata vuotta. Joskus 1940-luvulla kaivon paikalla oli tuulimyllyllä toimiva vesipumppu, jolla nostettiin vesi tilan navettaan.

Tänä kesänä kaivo sanoi sopimuksensa irti ja kuivui kokonaan.

Kotitilallaan kesäisin asuva Mauri Räsänen joutui puolisonsa Ritva Tuonosen kanssa tosipaikan eteen, sillä he vuokraavat Koistilan tilaa matkailijoille. Vettä tarvitaan päivittäin, sillä he viihtyvät tilalla itsekin, viljelevät ruista ja huolehtivat komeasta perinnemaisemasta.

– Tällaista ei ole sattunut kertaakaan aikaisemmin, vesi on kyllä ollut joskus vähissä ja sitä on jouduttu kuivina kesinä käyttämään säästellen, Mauri juttelee.

Tänä vuonna kaivo kuivui jo heinäkuussa, eikä vettä ole sen jälkeen tullut.

– Olemme hakeneet käyttöveden järvestä ja ruokaveden Kosulan kyläkaupasta tai naapurista. Tämä on hankala paikka, pohjavettä ei riitä määrättömästi. Nyt pitäisi saada viikkotolkulla sadetta, että asia korjaantuisi.

Saman ongelman edessä on ollut tänä kesänä ja syksynä myös moni muu kaivon omistaja.

Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Rissanen kertoo kuulleensa veden olevan kortilla monissa rengaskaivoissa.

– Talvella vedenpinta laskee entisestään, maaliskuu on yleensä kaikista kriittisin kuukausi. Nyt tarvittaisi kovia sateita, että pohjaveden pinta lähtisi nousuun, pieni sade ei riitä. Sateet saisivat olla pitkäaikaisia mutta ei myöskään liian kovia, sillä rankkasateilla vesi valuu ojiin ja järviin.

Mauri Räsänen ei jäänyt odottamaan mahdollisia sateita, vaan tilasi paikalle porakaivon tekijät. Sotkamon Porakaivo Oy:n Risto Määtällä, Joonas Ritolalla ja Joel Seppäsellä on riittänyt tänä kesänä töitä.

Kaivojen kuivuminen on näkynyt tänä vuonna myös muun muassa rautakauppojen kassoilla.

– Monet puhdistavat tyhjillään olevia kaivojaan, joten kaivokalkkia on ostettu erityisen paljon, kertoo Juha Hartikainen Nilsiän K-Raudalta.

Monet ennakoivat kaivojen kuivumista varmistamalla kunnallisen vesijohtoveden saannin. Kaivojen huono tilanne näkyykin monissa vesiosuuskunnissa uusina liittymispyyntöinä.

– Paras ratkaisu olisi meilläkin ollut vesiosuuskunnan johtovesi, mutta kun ne putket eivät tänne Kojanlahteen saakka tule, Mauri Räsänen harmittelee.

Koillis-Savossa pohjaveden laskeminen näkyy eniten yksittäisissä talouksissa. Vesihuoltolaitoksilla tilanne on kohtuullinen, ja tarvittaessa tukea saadaan muista verkostoista.

– Pohjaveden pinnan taso on ollut Nilsiän ja Juankosken pohjavedentarkkailupisteissä noin 15 senttiä alempana, kuin muutaman viime vuoden syksynä keskimäärin. Meidän toimintaamme lasku ei juurikaan vaikuta, toteaa Kuopion Veden aluepäällikkö Ari-Pekka Eskelinen.

– Esimerkiksi Vesiosuuskunta Vellikankaalla on tarvittaessa verkostoyhteydet neljään muuhun verkostoon, joissa on myös vedenottamoita, kertoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristön tila -yksikön päällikkö Jukka Hassinen.

– Vuotjärven vesiosuuskunnassa omassa vedenottamossa ei ole riittänyt vesi, vaan siellä on jouduttu turvautumaan Vellikankaan veteen 10–20 kuutiota vuorokaudessa oman sadan lisäksi.

Vuotjärven vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Harri Hartikainen kertoo, että heikosta pohjavesitilanteesta huolimatta jättiryntäystä vesiosuuskunnan verkostoon ei ole tullut.

– Hipanniemellä on kaivattu vettä yksittäisissä talouksissa, ja Sydänmaan puolella jokunen pumppu on hörppinyt tyhjää. Mitään suurempaa paniikkia ei ole kuitenkaan näyttänyt olevan.